Anna Huhtilainen

Päänavigointi

Reseptit

Aamupalallani nyt

Viime viikolla kirjoittelin sisäisen kausisyöjäni kasvishurahduksesta. Koska tähän ja juuri äsken päättyneeseen kauteen kuuluu (ja kuluu, hahah ;D) todella tiiviisti myös marjat, ajattelin, että tuon viimeviikkoisen tekstin jatkoksi sopii hyvin esitellä kausisyöjän tämänhetkinen lemppariaamupalakin.

Aamupalanikin on kuin varkain muuttunut kasvispohjaiseksi pienellä rahkapoikkeamalla :) Kulhon pohjalle kaadan ensin paljon (paljon!) marjoja pakastimesta: tällä hetkellä ihan suosikkeja ovat punaviinimarjat ja mansikat. Marjojen päälle tulee kauhallinen chian- ja hampunsiemenillä jatkettua kaurapuuroa, reilu loraus kaura- tai soijajugurttia sekä pari kukkuraista ruokalusikallista maustettua rahkaa. Loppukesästä muuten bongasin Lidlistä Milbonan omia maustettuja, sokerittomia rahkoja. Tiedän, eesitä ja eetätä, mutta olkoon se tämän aamupalani pahe :)

Koko komeuden kruunaa vielä kaakaonibsit ja koko hela hoidon ”hässäkäksi” sekoittaminen :D Marjojen kannattaa siis antaa sulaa hetken aikaa, jotta ne ”hajoavat” joukkoon kivasti. Joskus heitän sekaan myös päivittäisen spirulina-annokseni — ehkäpä otankin seuraavan aamupalakuvani siitä, tottumattomalle melko erikoisen näköisestä setistä ;)

Sitten on mainittava ehdottomasti vielä aamukahvi. Se, mihin meillä ollaan viimeaikoina panostettu normaalia enemmän :) Juhla Mokka on vaihtunut vähän ”parempiin” (tai ainakin kalliimpiin, vielä makuhermoni eivät ole ihan niin virittäytyneet että ihan suuuuurensuurta eroa huomaisin ;)) kahveihin, ja kevytmaito Oatlyn iKaffe-kaurajuomaan. Voihan oma osuutensa olla kahvilaadullakin, mutta ainakin tuo iKaffe on vienyt aamukahvin ihan uusiin sfääreihin! Jos et oo ennen maistanut, niin nappaapa mukaasi viimeistään seuraavalla kauppareissullasi! Ei oo maksettu mainos, vaan meidän taloudesta löytyvän parin uuden suurkuluttajan suositus ;) Joista ainakin toinen on muuten se, joka joi ennen aamukahvinkin vain tavan takia, mutta nyt ymmärtää heitä, joille tuo kupillinen on se yksi päivän parhaista jutuista :D

.
Siispä näillä mennään, kunnes taas… Tai kunnes mansikat loppuu pakastimesta, eli ehkä joskus tuossa ensi kuussa?! ;) Mitähän seuraavaksi esittelisin teille ruokaympyrästäni, onko toiveita? :D

.
Anna mun treenaa! Instagramissa ja Facebookissa sekä snäppää nimellä annankka

Kausisyöjän kasvishurahdus

Lempiaiheeni ruoka ja lempiruokani…parsakaali :D Nyt kun hapuilet sitä ruksia oikealta yläkulmasta, niin maltathan mielesi ja lue eteenpäin! ;)

Jos olenkin tunnetusti kausisyöjä, niin parsakaali on jotain sellaista mihin en ole koskaan tylsistynyt ja mihin en takuulla koskaan tule tylsistymään. Oon edelleen sitä mieltä, että hän, joka väittää parsan olevan vain mautonta ”fitnessruokaa” tai nuhjuista lisuketta kanalle, ei vain ole onnistunut laittamaan sitä oikein. Ainakaan höyryttämällä on mielestäni erittäin vaikea onnistua, vaikka se onkin ehkä maailman helpointa!

Sisäisen kausisyöjäni lemppariateria on tällä hetkellä seuraavanlainen: lautasen pohjalle reilusti höyrytettyä parsakaalia, loraus omenasiiderietikkaa, hieman suolaa, seuraavaksi nude- ja tomaattinyhtistä ja kikherneitä. Koko komeus kruunataan ruokalusikallisella ravintohiivahiutaleita ja lorauksella sokeritonta ketsuppia :D Parina viimepäivänä ihan luksusta ruuassa ovat olleet myös Savonlinnasta saamamme tuliaiset, eli kantarellit <3 Tää on taas sarjassamme sellainen ruoka, joka kuvastaa äärimmäisen hyvin mieltymystäni mahdollisimman yksinkertaiseen ja ”vähän laitettuun” ruokaan! (…ehkä vähän myös sen ässällä alkavan vuodenajan saapumiseen…)

Syön kasviksia ja vihanneksia reippaasti ympäri vuoden, mutta jotenkin näin syksyn tehdessä tuloaan en sitä vähääkään voi — eikä onneksi tarvitsekaan — vastustaa kaupassa parin kilon porkkanapusseja, monikäyttöistä keräkaalia, kesäkurpitsoja… Ja kyllä, henkilökohtaisestikin vetäisin #kukkakaalitalkoot viime viikolla! Ja meni muuten ihan sellaisenaan: meneillään oleva satokausi on paras mauste! :) Pakasteparsakaalia kannan edelleen kotiin kaksin käsin, mutta tuonkin kasviksen kohdalla olen nyt loppukesän aikana suosinut useamman kerran tuoretta versiota. NAM!

Olen viimeaikoina siirtynyt ihan huomaamattani suosimaan yhä enemmän kasvisruokaa. Tai no tokihan kaupassa laitan itse ostokset kärryyni, mutta nuo kaikki kasvisvaihtoehdot ovat löytäneet tiensä sinne ilman mitään erityistä (periaate)päätöstä. Olossani en ole näiden muutosten myötä huomannut eroa, mutta ehkä joku sisäinen maailmanpelastajani hieman hykertelee. Mitään on/off-vipua en halua käyttää, koska voin myöntää että yhä edelleen mieheni mediumiksi paistama sisäfileepihvi on yksi parhaista herkuista ikinä! :)

.
Mikä on siun herkkua just nyt? :) Itselläni on muutama vinkki lisää jaettavaksi, mutta ne ansaitsevat mielestäni omat postauksensa — nyt syömään! ;D

.
Anna mun treenaa! Instagramissa ja Facebookissa sekä snäppää nimellä annankka

Täydellinen kombo kookosmaidosta ja marjoista

Terveisiä Kitteeltä! :) Viimeksi pari viikkoa sitten täällä ollessani kiertelin marjapuskissa vain tsekkaillakseni, että jokohan viinimarjat seuraavalla reissullani olisivat poimintakypsiä. Odotukset olivat korkealla, mutta vielä täytyy odotella. Ja arvatkaa muuten, muistutteliko Facebook tänään, että tasan vuosi sitten ollaan oltu äitin kanssa keräämässä täällä jo omput? Eivät oo tosiaan vuodet veljeksiä! :D Aamupalamarjat yläoksilta kyllä jo sai, mutta en halua alkaa kerätä saati pakastaa vielä osittain raakoja marjoja, eli seuraavaa reissua odotellen :) Enpä mie täältä ns. pihasta (= kitteeläisittäin yhtä kuin kotoa) ehkä taas ois pitkään malttanut ollakaan poissa, kun niin hyvään tahtiin oon viimeaikoina päässyt ;D

Viinimarjoista tulikin mieleeni, että miulla on jäänyt jakamatta blogissani vinkki yhteen tosi helppoon ja nopeaan jälkkäriin / välipalaan / annoksen koosta riippuen vaikka lounaaseenkin :D Instassa tämän ohjeen perään kyseltiinkin jo, joten nyt tulee! Tai siis ”ohjeen” — kyllähän työ tiedätte tämän miun yksinkertaista reseptiikkaa rakastavan luonteeni ;)

– kookosmaitoa yhden purkillisen kova osa (anna jähmettyä jääkaapissa, niin erottelu käy kuin itsestään)
– haluamasi määrä kohmeisia marjoja
– noin 1 dl (vanilja)heraa
– haluamaasi makeutusta, esim. steviaa tai hyvin kypsynyt banaani

Valmistus on vähintään yhtä helppoa kuin reseptikin: kaikki monitoimikoneeseen/blenderiin ja sekoitus, kunnes koostumus on kuohkea. Parasta tää ”jätski” on heti nautittuna, mutta menee myös hetken pakastimessa jähmetyttyäänkin! :)

Tykkään myös yksinkertaisista kuvista, hahhah1 ;D

Mistään ihan kevyestä herkusta ei ehkä ole kyse, mutta tarviiko aina ollakaan?! ;) Ja ainahan tätä voi jatkaa vaikkapa rahkalla jos niikseen! Sit jos joku miettii et joka paikkaanko tuota heraa on tungettava, niin ei, ei suinkaan. Heraprotskujauheella vaan on sellainen ominaisuus, että kylmän (tässä tapauksessa pakastimesta otetut marjat) kanssa sekoitettaessa sillä on kuohkeuttava efekti. Vähän kuin esimerkiksi tässä ”smoothiessa” <3 Herajauheen voi toki jättää poiskin, mutta silloin myös lopputuloksen koostumus muuttuu.

.
Jos siekin vielä odottelet viinimarjojen täydellistä kypsyyttä, niin käytä tähän pois kuleksimasta viimekesäiset pakastemarjasi! Tai vaikka jo tämänvuotisia (pakastimen kautta käytettynä!), koska tarkemmin ajateltuna kenelläpä marjoja koskaan jäisi yli?! ;)

.
Anna mun treenaa! Instagramissa ja Facebookissa sekä snäppää nimellä annankka

Kuha vaan muutama sana tämän kesän ruokalöydöstä

Kesäisin teen usein jonkinlaisia ruokalöytöjä. Kotona tulee valmistettua usein samoja ruokia, koska noh, mihis niistä omista lemppareistaan pääsisi, mutta noilla mökkireissuilla on aina kiva ideoida porukalla, että mitä tänään syötäisiin. Niinpä esimerkiksi grilliinkin tulee laitettua myös jotain muuta kuin broilerinfileitä.

Yksi viimeisen mökkireissun aikana tehty ruokalöytö oli ehdottomasti grillattu kuha. Anoppini (apua kun tällä sanalla on jotenkin niin negatiivinen klangi!) oli ostanut isot kuhafileet, jotka sitten halukkaille paistettiin voissa ja toisille grillattiin. Tai siis grillasin — pakko korostaa tätä, koska miusta on tämän kesän aikana kehkeytynyt jo ihan varteenotettava grillimaisteri :D

Taas päästään siihen, miten yksinkertainen on ihan parasta. En tehnyt kuhafileille muuta kuin sipaisin hieman oliiviöljyllä ja ripottelin pintaan suolaa sekä kalamausteseosta. Kelloa en erityisemmin katsellut, mutta arvioisin grillanneeni fileitä vajaa viisi minuuttia per puoli. Lopputulos oli todella hyvä, sellainen mehevä. Taisinkin todeta ruokapöydässä, että ruoka oli niin hyvää ettei sitä olisi raaskinut edes syödä :D

Ja ruoka oli myös niin hyvää, että kun karavaanimme siirtyi Kiteelle, lähdimme sielläkin kauppaan kuhafileet silmissä kiiluen. Mutta arvatkaa mitä?! Koko Kiteellä ei ollut saatavana kuhaa! Siis miten voi olla?! Ois varmaan pitänyt laittaa itse kotirannassa mato-onget järveen, mutta päädyimme kuitenkin perinteiseen broileriin kun saalista odotellessa ois saattanut vatsa alkaa kurnia jo vähän äänekäämminkin :D Nimimerkillä Yhden ahvenen ikinä saanut ja senkin vahingossa karkuun päästänyt :D

Grillaaminen kyllä niin kuuluu kesään, että! Eikä sen todellakaan tarvitse tarkoittaa aina makkaran käristmistä tai muuta shokkia verisuonille. Itse asiassa Facebook muistutti juuri tänään vuodentakaisesta kaalingrillauskokeilusta, josta olin tännekin kirjoitellut. Ja voin edelleen allekirjoittaa joka sanan, koska arvatkaapa — tai katsokaa kuvista — mitä grillasimme tuossa alkuviikosta ;)

Toivottavasti ensi viikon Kitteen reissun yhteydessä on parempi kalaonni, koska sellainen rakkaus grillikuhaa kohtaan onnistui roihahtamaan. Ok, voisinhan grillailla täällä Kouvolankin päässä, mutta hyvä ruoka on entistäkin parempaa, kun sen nauttii hyvässä seurassa! :)

.
Mikä on ollut siun tään kesän ruokalöytö, vai onko joku kestosuosikkisi ihan lyömätön vuodesta toiseen? :)

.
Anna mun treenaa! Instagramissa ja Facebookissa sekä snäppää nimellä annankka

Bataattinen bloginosto

Ainakin kaikki pitempään blogia kirjoittaneet tietävät ja muut voivat kuvitella, miltä tuntuu selailla omia vanhoja tekstejään. Välillä tuntuu välähtäneen ihan uskomattomankin hyvin, mutta facepalmienkin määrä on aika vakio. Ehkä just sen takia ainakin miulla on hieman ristiriitainen fiilis oman postaushistoriani läpikäymiseen, kun koskaan ei tiedä eli muista, mitä ylläreitä sieltä tulla tupsahtaa vastaan :D

En tiedä mikä tässä on, mutta aina tässä tammikuun tienoilla miulla iskee hirmuinen bataattihimo. Niitä on siis vaan yksinkertaisesti pakko saada! Niin on näköjään ollut myös melko tarkasti vuosi sitten. Niinpä pieni bloginosto tähän väliin, koska, noh, vilkaisin juuri tuohon vieressä olevalleni lautaselle ja arvatkaapas mitä siinä taas näin tammikuiseen tapaan onkaan?! ;) Juuri uunista tullutta bataattia, tietty! Siispä throwback näihin kuviin ja näihin tunnelmiin tammikuulta 2016:
.

”Parasta pars…bataattia!

.
Kun ruuasta puhuminen ei lopu, niin antaa sen jatkua… ;)

image

…ja koska kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, niin tämän tekstin kuvista varmaan arvannettekin mikä on miun lemppari tällä hetkellä? Jep: kun en syö kookosmannaa lusikalla suoraan purkista, syön (noin puolisen tuntia 200-asteisessa) uunissa paahdettua bataattia lusikalla suoraan kuoresta ;) Simple as that! Jos oikein hienostelen, niin sitten ripauksella suolaa…tai kookosmannalla, ns. drooool! Ja on muuten tuo mukaan heitetty valkosipulikin aikamoisen hyvvää!

image

Kausisyöjä näyttää taas löytäneen uuden suosikkinsa. Tai siis bataatistahan oon tykännyt siitä lähtien kun oon sitä ensimmäistä kertaa maistanut, mutta tähän asti se on mennyt ihan sivistyneesti jonkun ruuan lisukkeena :D No, eipä sitä kukaan onneksi oo sanonut miten bataattia on oikein (tai väärin… ;)) syödä!
.
Kuinka moni muu tykkää? Eihän bataatista aina tarvii ranuja tehdä, vai mitä?! ;D”

.
No ei tosiaan tarvitse! :) (Muuten, voi kunpa olisin muistanut aiemmin illalla kaupassa tuon valkosipulinkin! Apua miten hyvvää myös se nimittäin tuollaisena(kin) uunissa paahdettuna on!) Tämän maailman simppelimmän bataatti”reseptin” lisäksi hyviä valmistusideoita olen jakanut esimerkiksi myös täällä bataatti-suklaamoussen ja täällä leivänpaahtimessa paahdetun bataatin muodossa :) Jos meillä ei ois parhaillaan menossa pyrkimys päästä mahdollisimman paljosta tavarasta eroon, olisi keittiössämme nakottanut varmasti jo hyvän aikaa leivänpaahdin. 

.
Bloginoston hengessä: Kuinka moni muu tykkää? Eihän bataatista aina tarvii ranuja tehdä, vai mitä?! ;D

.
Anna mun treenaa! Instagramissa ja Facebookissa sekä snäppää nimellä annankka