Melkein vege messuilla

Olin ostanut Terhille joululahjaksi liput Vegemessuille, ja eilen aamulla se no ne on sitten joskus helmikuun lopussa vasta -hetki koitti. Tämä on aina yhtä hämmentävää, miten aika kuluu niin nopeasti ja se, minkä olet ajatellut olevan vasta ikuisuuden päästä, onkin jo nyt.

Vegemessuilla itselleni tuli jotenkin kiva olo siitä, että vaikka en sataprosenttinen kasvissyöjä saati vegaani olekaan, niin silti menin tapahtumassa kuin kala vedessä. Siis sen, minkä siltä tungokselta ja ruuhkalta pystyin, heheh ;) Miusta alkaa muutenkin tuntua siltä, että sellaiset ääripäät aika monessakin asiassa alkaa hioutua ja aina ei tarvitse olla joko-tai mahtuakseen porukkaan. Voisin väittää, että eilisissäkin messuvieraissa oli paljon sekä itseni kaltaisia vähän kuin vahingossa vegempään suuntaan vaihtaneita että ihan vain silkasta mielenkiinnosta tarjontaa katsastamaan tulleita ihmisiä. Ja jos heistä eli meistä jokainen vaihtaa vaikka yhden aterian viikossa vegeksi, on kertautuva vaikutus kuitenkin jo tosi suuri. Step by step, ja uskon että juuri Vegemessujen kaltaiset helposti lähestyttävät ja toisaalta myös asiaan vannoutuneille hyvää antia tarjoavat tapahtumat ovat juuri tähän maailman aikaan enemmän kuin paikallaan.

Yhtä iloiseksi kuin tämä ihmisten katseiden avartuminen, miut tekee myös tuollainen ystävä kuin Terhi. Ollaan tehty yhteisiä reissuja jos ja vaikka minne, ja pienten yllätysmomenttien jälkeen ollaan lopulta aina selvittykin niille ja niiltä. On ollut vaikka mitä joogamaton avulla final callin jälkeen aukipidettyjä lähtöselvitystiskin luukkuja ja homeisia sämpylöitä, joista saatiin korvauksena skumpat ja…no, mitä näitä on ollut :) Mutta ystävyydessä arvostan nimenomaan helppoutta: eilisille messuillekin oli niin iisiä lähteä, kun tiesin ettei toisella ole tarkkaa aikataulua tai reittikarttaa, millä pisteillä on pakko päästä käymään ja mitkä luennot on pakko päästä kuulemaan. Koska ei edes ois päästy, kiitos ruuhkan :D Messuilta lähtiessämme jonot olivat ulos asti ja en edes muista kumpi meistä totesi ensimmäisenä, että jos meno olisi ollut meidän saapuessamme sama, ei varmasti ois jääty siihen pakkaseen ja viimaan odottamaan. Koska ois teidetty, että toinen ajattelee just samalla tavalla.

Ainiin ja sitten vielä siitä kaikkien messujen pääasiasta, eli maistiaisista! Niitähän Vegemessuillakin riitti joka lähtöön, ja vaikka suurin osa näytteilleasettajista tuotteineen oli jo entuudestaan ainakin nimituttuja, niin joukkoon mahtui paljon myös ihan uusia tuttavuuksia. Parhaiten miulle jäi mieleen nyhtöherne, josta olin kyllä kuullut, mutta jota en ole vielä kaupasta onnistunut eli muistanut metsästää. Olisin ostanut nyhtöhernettä messuilta mukaani, mutta valitettavasti sitä ei ollut myynnissä siellä eikä myöskään viereisessä Cittarissa, jonne Terhin kanssa suoraan messuilta kyseinen herkku silmissämme kiiluen suunnattiin. Nyhtöhernehylly ammotti tyhjyyttään, mistä voimme päätellä, että joku muukin on meidän lisäksi ihastunut siihen :)

.
Kävitkö sie Vegemessuilla? Jos, niin tykkäsitkö tapahtumasta? :)

.
Anna mun treenaa! Instagramissa ja Facebookissa sekä snäppää nimellä annankka