Koskaan ei pidä sanoa ei koskaan. Simple as that ja neuvo, jonka varmaan jokainen meistä on joskus kuullut? Niin miekin, mutta arvata saattaa, miten hyvin tai huonosti sitä olen noudattanut – tai miten huomaamatta tuo sananparsi suusta aina livahtaakaan…
Itsetutkiskelu on siis jälleen paikallaan. Miunhan ei koskaan pitänyt esimerkiksi…
…muuttaa Joensuusta pois. Jos mennään ajassa vaikka viisi vuotta taaksepäin, muistan miten olin päättänyt että nyt olen asettautunut, näin on hyvä, enkä koskaan muuta Joensuusta pois. No, sitten kuvioihin tuli mies ja loppu onkin historiaa :D Terveisiä siis Kouvolasta, heheh ;)
…tehdä valmistuttuani opettajan töitä. Ainakaan peruskoulussa. Ajattelin opintojeni aikana monta kertaa, että onneksi tämä koulutus on varmasti hyödyllinen monissa muissakin ammateissa, koska opettajan töitä en aio koskaan tehdä. Niinpä niin :D Tuo lausahdus on enää puoliksi totta :D
…ostaa iPhonea. Koska miulla oli Nokian osakkeita, ja veljeni joskus puhelinta vaihtaessani tokaisi, että Applen laitehan olisi ihan periaatteideni vastaista. Tuolloin päädyin vielä Nokiaan, mutta joo, nyt elektroniikkalaitteemme alkavat olla omppuja yksi toisensa jälkeen.
…kirjoittaa blogia omalla nimelläni ja/tai omilla kasvoillani. Kai muistatte, kun olen kertonut historiastani esimerkiksi ruokabloggaajana?! ;) Nuo kaikki reseptit lähtivät ilmoille nimimerkin takaa ja varmasti ilman, että lusikkaankaan heijastui vahingossa oma kuvani :D Kauas on tultu! ;)
…ottaa permanenttia. Koska sehän vähintään tuhoaisi hiukset tai ainakin käräyttäisi ne kokonaan. Jotenkin kummasti se vain tämäkin ajatus muuttui, kun istuin kampaajan tuoliin vuosi sitten tammikuussa. Mitään katastrofaalista ei käynyt, ja tykkäsinkin permiksestä tosi paljon etenkin silloin, kun jaksoin ”pöyhiä” sitä kuosiin :) (Helppo myös ”piilottaa” ponnarille – testattu! ;)) Nyt vähän ärsyttää aina hiustenpesun jälkeen kihartuvat latvat eli permiksen jämät, mutta se nyt ratkeaa taas jollain kiinnilaittokikalla. Tai sillä ettei pese hiuksia. Vitsivitsi ;)
…enää käydä BodyPumpissa. Terkut kolmen vuoden takaa, kun sali oli ainoa oikea ja pumpit sun muut ryhmäliikuntatunnit ihan turhia. No, ajat muuttuvat ja asennekin ehkä ei niin joko-taiksi ;)
…tehdä sähköpostiosoitetta Gmailiin. Ainut ja oikeahan oli vain Hotmail, tuo minne 20 (!!) vuotta sitten loin ensimmäisen sähköpostiosoitteeni. Muistan sen muuten vieläkin: arhuhtilainen(a)hotmail.com. Sen jälkeen tuli suomi24 ja jippii – ne olivat ihan ookoo, koska kavereillakin oli osoitteet siellä. Gmailia vastaan taistelin jostain syystä todella pitkään, ennen kuin oli pakko luovuttaa ja todeta, että kai se on pakko kun about koko maailma pyörii sen tilin voimalla. Eniten tässä koko hommassa harmittaa ehkä se, että aikojensaatossa tuo Hotmail-osoitteeni vain hävisi (en ehkä ollut kirjautunut muutamaan kuukauteen tms. mitä näitä sääntöjä aikanaan olikaan), ja samalla menivät kuin tuhka tuuleen ensimmäiset sähköpostikirjekavereiden kanssa käymäni piiiiiiiiiitkät viestit.
Näin. Nyt taidan lopettaa tämän tekstin, ettei lista kasva tuon pidemmäksi ja omatunto ala enää enempää soimata, että mitä sitä onkaan joskus tullut vannottua. Lupaan, että tästä eteenpäin en kosk…no ainakaan kovin usein sano en koskaan ;)
.
Nyt kiinnostaisikin kuulla, mitä siun ei koskaan pitänyt? ;)
.
Anna mun treenaa! Instagramissa ja Facebookissa sekä snäppää nimellä annankka