Anna Huhtilainen

Päänavigointi

Ruoka

Täytetyt myskikurpitsat ja muita tuparitarjottavia

Palataanpa vielä hetkeksi viime viikonlopun tupareihimme :) Aloin suunnitella jo paljon etukäteen mitäpä muutakaan kuin tarjottavia. Selasin nettiä, laitoin linkkejä kirjanmerkkeihin, kirjoittelin ohjeita ylös, vaihdoin vielä viimemetreillä suunnitelmaa ja niin edelleen. Saattaa kuulostaa aika sekavalta, mutta jollain tavalla nautin kaiken valmistelemisesta – ja kaikesta taustatyöstä, mitä saa tehdä jo ennen sitä ;) Vähän niinku joulussakin melkein parasta on aatonaatto, kun on sellainen kutkuttavan odottava tunnelma sekä sopiva säpinä ja se pääasia vasta edessäpäin :)

Lopulta päädyttiin tarjoamaan täytettyjä myskikurpitsoita. Veljeni tuli meille jo perjantaina, ja lopulta erittäin sujuvalla yhteistyöllä kolmestaan hänen ja mieheni kanssa taiottiinkin lauantaina oikein maistuva lounas :D Eikös sellaiseen kuulu aina yksi kiintiöperheriidan siemen tai ainakin pienet pultit ottava työttystävä ja/tai sisko?! ;) No, ne pultit hävisivät onneksi yhtä nopeasti kuin tulivatkin, ja ruokaa laitettiin lopulta sillä parhaalla mausteella eli rakkaudella :)

Muuhunkin menuun olimme itse sekä ymmärtääksemme myös vieraamme, tyytyväisiä :) Myskikurpitsojen lisäksi meillä oli pöydässä muun muassa aurinkokuivatuilla tomaateilla ja mulperinmarjoilla ”maustettua” salaattia sekä ruislastuja ja vaaleaa näkkäriä itse tekemäni hummuksen kanssa syötäväksi.

Jälkkäriksi oli jäätelöbuffet, mikä olikin itse asiassa ensimmäinen tuparimenumme lukkoonlyöty komponentti :D Oikeasti en valehtele yhtään, jos sanon, että meillä on maistettu varmasti kaikki kolmetkaverit ja benkkujenkut. Meillä asuu yksi sellainen jätskifriikki ettei mitään rajaa, ja miekin pääsen siinä siivellä aina makuraatiin :D Jätskien kaveriksi tein taatelibrownieta sekä raakasuklaita. Perusperus, mutta hyvin maistui :)

Koska kehittelemäni täyte myskikurpitsoihin onnistui mielestäni tosi hyvin, jaan ohjeen siihen nyt myös teidän kanssanne. Varsinainen kurpitsasesonki alkaa olla jo ohitse, mutta näitä myskiversioita löytää kaupasta aika hyvin ympäri vuoden, joten ei tarvitse edes odotella ensi syksyyn saakka päästäkseen testaamaan ;)

Seuraavasta satsista tuli täytettä neljään myskikurpitsaan, joten säädä määriä tarvittaessa. Tai tee vaikka tuplana ja syö ylimäärä, koska ainakin itselleni laadunvalvontaa tehdessäni täyte maistui ihan pelkiltäänkin ihan todella hyvin… ;) Täytteeseen tarvitset:

– 2 punasipulia
– 2 suippopaprikaa
– muutama broccolini
– neljä valkosipulinkynttä pieninä paloina / murskattuna
– purkki vihreitä linssejä
– paketti tomaatti & basilika -maustettua tofua murusteltuna
– loraus soijakastiketta
– juustokuminaa
– mustapippuria

– päälle oluthiivahiutaleita ja tuoretta persiljaa

Halkaise myskikurpitsat puoliksi (koverra siemenet pois ja säilytä & hyödynnä halutessasi) ja paahda niitä 200-asteisessa uunissa noin 30-40 minuuttia. Itse pidin puolisen tuntia, ettei kurpitsoista tullut ihan lötköjä, vaan niihin jäi hieman reunoja pitämään kokonaisuutta kasassa.

Kurpitsoiden ollessa uuneissa, pilko punasipulit ja suippopaprikat pieniksi ja kuullota ne paistinpannulla pienessä määrässä öljyä. Lisää pienityt broccolinit ja valkosipulinkynnet, ja pyörittele pannulla hetken aikaa. Kun kasvikset alkavat pehmetä, lisää joukkoon purkillinen vihreitä linssejä ja murustele tofu perään. Anna hautua.

Ota myskikurpitsat uunista ja koverra niiden sisus muiden kasvisten joukkoon paistinpannulle. Pyörittele seos tasaiseksi ja mausta se juustokuminalla sekä mustapippurilla. Lorauta sekaan makusi mukaan soijakastiketta.

Nostele täyte myskikurpitsoihin ja ripottele päälle oluthiivahiutaleita. Nosta uuniin vielä noin 10 minuutiksi ja jos et ota niitä vielä heti pois, peitä kurpitsat alumiinifoliolla. Ennen tarjoilua koristele esimerkiksi tuoreella persiljalla.

Kunhan olen itse seuraavan kerran viitseliäällä tuulella, niin teen näitä ehdottomasti uudestaan! Loppujen lopuksi hankalinta ja aikaavievintä taisi olla vain myskikurpitsojen puolittaminen…meille kaikille… ;) Mutta siitäkin selvittiin, kuten jo alussa kerroinkin ;D Ja sitä paitsi ne oli meidän veitset, ei myö leikkaajat. Nii! ;)

.
Herkullista viikonloppua! Nappaa tästä vaikka lauantailounas tai miksei kunnon sunnuntairuokakin :)

.
Anna mun treenaa! Instagramissa ja Facebookissa sekä snäppää nimellä annankka

Tosinaisen taatelibrownie

Sunnuntai on uusi leivontai! Itsellenikin hämärän peitossa olevasta syystä olen nimittäin innostunut puuhailemaan keittiössä usean viimeisimmän viikonlopun nupiksi. Toissapäivänä osuin maaliin ehkä paremmin kuin pitkään aikaan: tämä taatelibrownie ei ole mikään perinteinen -ton sitä ja -ton tätä, vaan niin killeri, että mieheni vei tästä siivun työkaverilleenkin :D Pieni egobuustaus tälle leipurille, hahah, kun pääsin jo tähän sarjaan, että ”vaimon” leipomia herkkuja viedään töihinkin :D Kyseessä taitaa siis olla varsinainen tosinaisen taatelibrownie! (…ja tässä ajassa lienee tarpeen huomauttaa, että tahallaan väärinymmärtäjät älkööt vaivautuko :))

Viimeistään tämä ohje on osoitus siitä, että hieman alkuperäistä ravitsevammaksi upgreidattu resepti voi oikeasti toimia ja mikä tärkeintä, maistua! Kas näin:

– noin 15 taatelia (tuoreita/kosteita tai kuivempia liotettuna)
– ½ dl kookosjauhoa
– 1 dl (suklaa)heraproteiinijauhetta
– ½ dl raakakaakaojauhetta
– kananmuna
– 2-3 rkl kookosöljyä
– 1 tl leivinjauhetta
– ripaus suolaa
– tarvittaessa makeutusta esim. stevialla

Laita kaikki ainekset monitoimikoneeseen ja surauta taikinaksi. Halutessasi jätä taateleista sattumia taikinan joukkoon, eli tällöin älä aja massaa ihan sileäksi. Taikina on koostumukseltaan yksi tahmea köntti, mutta ei huolta, sen kuuluukin olla! :D Levitä eli painele taikina leivinpaperoituun vuokaan ja kypsennä brownieta 175-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia uunin tehosta riippuen. Brownie saa jäädä koostumukseltaan mutakakkumaiseksi.

Eli helppoa kuin heinänteko taas! Ja jos jotain ohjeen aineksista ei kaapissasi ole, voisin kuvitella niiden olevan korvattavissa ”perinteisemmillä” vaihtoehdoilla, kuten kookosjauhot vehnäjauhoilla ja raakakaakaojauhe tummalla kaakaojauheella / äklömakean ystävän versiossa vaikka O’Boylla. Taatelitkin voit hätätapauksessa korvata vaikka just niillä kiintiörusinoilla, joita meillä kaikilla on keittiönkaapissa karkkihampaan kolotusta varten (mutta jotka sinne ihme kyllä aina onnistuvat kuivumaan, vaikka makeaa on tehnyt mieli monet kerrat ennen rusinoiden parasta ennen -päiväystä ;)). Toki kookosjauho ja taatelit yhdessä antavat tälle leipomukselle sellaisen erityisen ihanan ”chunkyn” ja mutakakkumaisen rakenteen.

Ja paistoajasta täytyy vielä mainita yksi juttu! Pidä uunissa olevaa brownietasi silmällä, koska se menee ihan parissakin minuutissa helposti liian kuivaksi. Kaveri kertoi. No ei vaan, tämä omani oli vielä sopivan tahmeaa, joskin jos nyt saisin kelata aikaa taaksepäin, niin ottaisin brownieni pois uunista juuri ne ratkaisevat pari minuuttia aiemmin, kun totesin, että vielä saa hetken olla :)

Mie annan ohjeen tai vaikka leivonkin tätä tarjolle, niin tuu sie ottaa kuvat browniepalkalla? ;)

.
Testaa ja tuu kertomaan, mitä tykkäsit tai miten terveelliselle (not) maistui! ;)

.
ps. Samoilla lämpimillä tuli leipastua TAAS myös proteiinipullakakkua, nam sillekin ikisuosikille(mme)! :)

.
Anna mun treenaa! Instagramissa ja Facebookissa sekä snäppää nimellä annankka

Aamupalallani nyt

Viime viikolla kirjoittelin sisäisen kausisyöjäni kasvishurahduksesta. Koska tähän ja juuri äsken päättyneeseen kauteen kuuluu (ja kuluu, hahah ;D) todella tiiviisti myös marjat, ajattelin, että tuon viimeviikkoisen tekstin jatkoksi sopii hyvin esitellä kausisyöjän tämänhetkinen lemppariaamupalakin.

Aamupalanikin on kuin varkain muuttunut kasvispohjaiseksi pienellä rahkapoikkeamalla :) Kulhon pohjalle kaadan ensin paljon (paljon!) marjoja pakastimesta: tällä hetkellä ihan suosikkeja ovat punaviinimarjat ja mansikat. Marjojen päälle tulee kauhallinen chian- ja hampunsiemenillä jatkettua kaurapuuroa, reilu loraus kaura- tai soijajugurttia sekä pari kukkuraista ruokalusikallista maustettua rahkaa. Loppukesästä muuten bongasin Lidlistä Milbonan omia maustettuja, sokerittomia rahkoja. Tiedän, eesitä ja eetätä, mutta olkoon se tämän aamupalani pahe :)

Koko komeuden kruunaa vielä kaakaonibsit ja koko hela hoidon ”hässäkäksi” sekoittaminen :D Marjojen kannattaa siis antaa sulaa hetken aikaa, jotta ne ”hajoavat” joukkoon kivasti. Joskus heitän sekaan myös päivittäisen spirulina-annokseni — ehkäpä otankin seuraavan aamupalakuvani siitä, tottumattomalle melko erikoisen näköisestä setistä ;)

Sitten on mainittava ehdottomasti vielä aamukahvi. Se, mihin meillä ollaan viimeaikoina panostettu normaalia enemmän :) Juhla Mokka on vaihtunut vähän ”parempiin” (tai ainakin kalliimpiin, vielä makuhermoni eivät ole ihan niin virittäytyneet että ihan suuuuurensuurta eroa huomaisin ;)) kahveihin, ja kevytmaito Oatlyn iKaffe-kaurajuomaan. Voihan oma osuutensa olla kahvilaadullakin, mutta ainakin tuo iKaffe on vienyt aamukahvin ihan uusiin sfääreihin! Jos et oo ennen maistanut, niin nappaapa mukaasi viimeistään seuraavalla kauppareissullasi! Ei oo maksettu mainos, vaan meidän taloudesta löytyvän parin uuden suurkuluttajan suositus ;) Joista ainakin toinen on muuten se, joka joi ennen aamukahvinkin vain tavan takia, mutta nyt ymmärtää heitä, joille tuo kupillinen on se yksi päivän parhaista jutuista :D

.
Siispä näillä mennään, kunnes taas… Tai kunnes mansikat loppuu pakastimesta, eli ehkä joskus tuossa ensi kuussa?! ;) Mitähän seuraavaksi esittelisin teille ruokaympyrästäni, onko toiveita? :D

.
Anna mun treenaa! Instagramissa ja Facebookissa sekä snäppää nimellä annankka

Kausisyöjän kasvishurahdus

Lempiaiheeni ruoka ja lempiruokani…parsakaali :D Nyt kun hapuilet sitä ruksia oikealta yläkulmasta, niin maltathan mielesi ja lue eteenpäin! ;)

Jos olenkin tunnetusti kausisyöjä, niin parsakaali on jotain sellaista mihin en ole koskaan tylsistynyt ja mihin en takuulla koskaan tule tylsistymään. Oon edelleen sitä mieltä, että hän, joka väittää parsan olevan vain mautonta ”fitnessruokaa” tai nuhjuista lisuketta kanalle, ei vain ole onnistunut laittamaan sitä oikein. Ainakaan höyryttämällä on mielestäni erittäin vaikea onnistua, vaikka se onkin ehkä maailman helpointa!

Sisäisen kausisyöjäni lemppariateria on tällä hetkellä seuraavanlainen: lautasen pohjalle reilusti höyrytettyä parsakaalia, loraus omenasiiderietikkaa, hieman suolaa, seuraavaksi nude- ja tomaattinyhtistä ja kikherneitä. Koko komeus kruunataan ruokalusikallisella ravintohiivahiutaleita ja lorauksella sokeritonta ketsuppia :D Parina viimepäivänä ihan luksusta ruuassa ovat olleet myös Savonlinnasta saamamme tuliaiset, eli kantarellit <3 Tää on taas sarjassamme sellainen ruoka, joka kuvastaa äärimmäisen hyvin mieltymystäni mahdollisimman yksinkertaiseen ja ”vähän laitettuun” ruokaan! (…ehkä vähän myös sen ässällä alkavan vuodenajan saapumiseen…)

Syön kasviksia ja vihanneksia reippaasti ympäri vuoden, mutta jotenkin näin syksyn tehdessä tuloaan en sitä vähääkään voi — eikä onneksi tarvitsekaan — vastustaa kaupassa parin kilon porkkanapusseja, monikäyttöistä keräkaalia, kesäkurpitsoja… Ja kyllä, henkilökohtaisestikin vetäisin #kukkakaalitalkoot viime viikolla! Ja meni muuten ihan sellaisenaan: meneillään oleva satokausi on paras mauste! :) Pakasteparsakaalia kannan edelleen kotiin kaksin käsin, mutta tuonkin kasviksen kohdalla olen nyt loppukesän aikana suosinut useamman kerran tuoretta versiota. NAM!

Olen viimeaikoina siirtynyt ihan huomaamattani suosimaan yhä enemmän kasvisruokaa. Tai no tokihan kaupassa laitan itse ostokset kärryyni, mutta nuo kaikki kasvisvaihtoehdot ovat löytäneet tiensä sinne ilman mitään erityistä (periaate)päätöstä. Olossani en ole näiden muutosten myötä huomannut eroa, mutta ehkä joku sisäinen maailmanpelastajani hieman hykertelee. Mitään on/off-vipua en halua käyttää, koska voin myöntää että yhä edelleen mieheni mediumiksi paistama sisäfileepihvi on yksi parhaista herkuista ikinä! :)

.
Mikä on siun herkkua just nyt? :) Itselläni on muutama vinkki lisää jaettavaksi, mutta ne ansaitsevat mielestäni omat postauksensa — nyt syömään! ;D

.
Anna mun treenaa! Instagramissa ja Facebookissa sekä snäppää nimellä annankka

Täydellinen kombo kookosmaidosta ja marjoista

Terveisiä Kitteeltä! :) Viimeksi pari viikkoa sitten täällä ollessani kiertelin marjapuskissa vain tsekkaillakseni, että jokohan viinimarjat seuraavalla reissullani olisivat poimintakypsiä. Odotukset olivat korkealla, mutta vielä täytyy odotella. Ja arvatkaa muuten, muistutteliko Facebook tänään, että tasan vuosi sitten ollaan oltu äitin kanssa keräämässä täällä jo omput? Eivät oo tosiaan vuodet veljeksiä! :D Aamupalamarjat yläoksilta kyllä jo sai, mutta en halua alkaa kerätä saati pakastaa vielä osittain raakoja marjoja, eli seuraavaa reissua odotellen :) Enpä mie täältä ns. pihasta (= kitteeläisittäin yhtä kuin kotoa) ehkä taas ois pitkään malttanut ollakaan poissa, kun niin hyvään tahtiin oon viimeaikoina päässyt ;D

Viinimarjoista tulikin mieleeni, että miulla on jäänyt jakamatta blogissani vinkki yhteen tosi helppoon ja nopeaan jälkkäriin / välipalaan / annoksen koosta riippuen vaikka lounaaseenkin :D Instassa tämän ohjeen perään kyseltiinkin jo, joten nyt tulee! Tai siis ”ohjeen” — kyllähän työ tiedätte tämän miun yksinkertaista reseptiikkaa rakastavan luonteeni ;)

– kookosmaitoa yhden purkillisen kova osa (anna jähmettyä jääkaapissa, niin erottelu käy kuin itsestään)
– haluamasi määrä kohmeisia marjoja
– noin 1 dl (vanilja)heraa
– haluamaasi makeutusta, esim. steviaa tai hyvin kypsynyt banaani

Valmistus on vähintään yhtä helppoa kuin reseptikin: kaikki monitoimikoneeseen/blenderiin ja sekoitus, kunnes koostumus on kuohkea. Parasta tää ”jätski” on heti nautittuna, mutta menee myös hetken pakastimessa jähmetyttyäänkin! :)

Tykkään myös yksinkertaisista kuvista, hahhah1 ;D

Mistään ihan kevyestä herkusta ei ehkä ole kyse, mutta tarviiko aina ollakaan?! ;) Ja ainahan tätä voi jatkaa vaikkapa rahkalla jos niikseen! Sit jos joku miettii et joka paikkaanko tuota heraa on tungettava, niin ei, ei suinkaan. Heraprotskujauheella vaan on sellainen ominaisuus, että kylmän (tässä tapauksessa pakastimesta otetut marjat) kanssa sekoitettaessa sillä on kuohkeuttava efekti. Vähän kuin esimerkiksi tässä ”smoothiessa” <3 Herajauheen voi toki jättää poiskin, mutta silloin myös lopputuloksen koostumus muuttuu.

.
Jos siekin vielä odottelet viinimarjojen täydellistä kypsyyttä, niin käytä tähän pois kuleksimasta viimekesäiset pakastemarjasi! Tai vaikka jo tämänvuotisia (pakastimen kautta käytettynä!), koska tarkemmin ajateltuna kenelläpä marjoja koskaan jäisi yli?! ;)

.
Anna mun treenaa! Instagramissa ja Facebookissa sekä snäppää nimellä annankka