Viime keskiviikkona ja tänään minuun on puraissut joku leivontakärpänen. Viikko sitten tein sämpylöitä ja tänään tuota reseptiä jalostaen leipää. Koska nämä ideat ovat olleet tosi ex tempore, ainoat kriteerit ovat olleet, että taikinaan ei tarvita vehnäjauhoja tai hiivaa. Koska ensimmäiset heitin viime kesänä muuton yhteydessä menemään kaksi vuotta vanhoina ja hiivan kanssa en vain tule toimeen: voin häpeilemättä myöntää, etten ole koskaan onnistunut sen kanssa! Muistan nuoruudestani useammankin kerran, kun yritin leipoa pullaa. Eräskin kerta päättyi siihen, että taikina meni yhtenä isona könttinä uuniin ja tuli sieltä samanlaisena, mutta kivikovana ulos. Leipäveitsellä yritin sitä siivuttaa, mutta en edes muista luovutinko ensin mie itse vai veitsi…
Miun on ehkä jatkettava edelleen tutulla ja turvallisella leivinjauhelinjalla, koska erityisesti tämänpäiväinen leipä onnistui yllättämään miut niin maulla kuin koostumuksellaan. Mitään varsinaista reseptiä en tähän käyttänyt, vaan heittelin meidän kaapista löytyneitä erilaisia hiutaleita ja jauhoja yhteen ja esimerkiksi nesteen määrän päättelin sopivaksi silloin, kun huomasin taikinan jäävän vielä hieman löysäksi. Silloin kun ei oo mitään paineita ja valmiin tekeleen näkee ja maistaa korkeintaan mie itse ja mieheni, niin tällaista kokeilevaa keittiötä on hauska harrastaa! :D
Tähän superhelppoon sekamelskaleipään laitoin noin
3 dl kaurahiutaleita
2 dl maustamatonta heraproteiinijauhetta
1,5 dl riisihiutaleita
1 dl kurpitsansiemenjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
1 tl hunajaa
1 tl suolaa
1 tl psylliumia
n. 3,5 dl vettä
Annoin kuivien ainesten pyöriä hetken keskenään monitoimikoneessa hiutaleiden rakenteen hajoamiseksi. Lisäsin perään hunajan ja vettä hiljalleen siten, että taikinasta tuli ”napakan löysää”. Todella tarkka termi, mutta kertonee tästä omasta suht rennosta asenteestani leipomista kohtaan :D Kippasin taikinan leivinpaperilla vuorattuun vuokaan ja paistoin 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Näin leipä jäi koostumukseltaan ihanan pehmoiseksi, mutta kuitenkin helposti leikattavaksi :)
Meillä tosiaan menee vehnäjauhoja niin vähän, etten yksinkertaisesti ole tullut ostaneeksi niitä kaappiin vanhenemaan. Leipä onnistuu pomminvarmasti vaikka vehniksilläkin, joten älä sen takia jätä testaamatta :) Itse tykkään testailla eri jauhoja ja sillä tavoin parannella vähän ravintoarvojakin, joiden kanssa tässäkin leivässä olisi pystynyt hifistelemään esimerkiksi lisäämällä taikinaan siemeniä, pähkinärouhetta, porkkanaraastetta tai mitä ikinä.
.
Tänään en taidakaan kaivaa pakasteesta Lidlin kaurasydämiä lounaalleni ;) Nam!
.
Anna mun treenaa! Instagramissa ja Facebookissa sekä snäppää nimellä annankka
Vastaa