”Hei rakas, nää on niitä reissuja, joita joskus myöhemmin muistellaan naureskellen!”
Arvaatteko tai huomasitteko jo Instastani (@annahuhtilainen), miten meidän eilisellä Ikea-reissulla kävi? Ei, kummallekaan ei iskenyt nälkäkiukku kesken kierroksen (ja tähänhän Ikea onneksi onkin varautunut ravintolallaan ja edullisine hodareineen :D). Ei, mies ei kyllästynyt ja painellut autoon odottelemaan. Ei, en saanut mitään typeriä päähänpistoja, jotka olisi ollut pakko päästä toteuttamaan justnythetipaikalla ja jotka olisivat sitten jo heti kotimatkalla alkaneet mietityttää. Ei, rahapussi ei ollut unohtunut matkasta. Ei, mikään hakemamme tuote ei ollut loppunut. Ei, meille ei syntynyt perheriitaa eikä muutakaan parisuhdekriisiä.
Potentiaalisimmat vaihtoehdot ovat nyt siis poissuljettu.
Meidän reissu meni oikein hyvin aina siihen asti, kun alettiin lastata autoa. Nuo kuvassa olevat tuotteet menivät sinne ihan muitta mutkitta, mutta noutovarastokeikan jälkeen ei ollut enää ihan sama ääni kellossa :D Se on nimittäin sellainen juttu, että tuo aakolmoseni ei ole tila-auto ei sitten mitenkään päin :D Edellisellä Ikea-reissullanihan sain tästä jo hieman vihiä, kun ostamani hylly mahtui kyytiin juuri ja juuri, enkä uskaltanut avata takaovea ennen Kouvolaa. No mutta koska sekin lopulta mahtui, niin kyllähän nyt tuo yksi pöytälevykin menee. No ois voinut mennä… :D Ns. se tunne, kun ei mahdu takakontista, ei taka- eikä etuovista. Kun nitkutus tai mitkään ärräp…taikasanat ei auta. Kun ei mahdu, niin ei mahdu.
Tässä vaiheessa tilanne oli hyvin potentiaalinen eskaloitumaan jo orastavan nälän ja edellisyön lyhyehköjen yöunien eli väsymyksen vuoksi. Ollaan taidettu oppia toisistamme jotain, koska tajuttiin molemmat olla hiljaa.
Ei varmasti olla ainoita Ikean asiakkaita, joiden on ollut pakko nöyrtyä autonsa ja sen mittasuhteiden tai vastaavasti pakkauskokojen edessä. En tiedä olisiko pitänyt itkeä vai nauraa, kun juuri noutovaraston tiskiltä poistuttuani oltiinkin jo viiden minuutin päästä viereisellä asiakaspalvelupisteellä tekemässä palautusta :D Voi meitä! :D Mut tiiättekö, en oo varmaan koskaan nähnyt mieheni silmissä niin valtavaa paloa päästä takaisin Ikeaan asap kuin tuossa hetkessä: ”Huomenna muuten tullaan uudestaan, kun ärsyttää niin paljon!” Siinä vaiheessa rohkenin ajatella vasta vain pääni sisällä, että hienoa, päivän aikanahan ehdin tehdä vaikka kokonaisen uuden ostoslistan ;)
.
Tänään siis otetaan revanssi isommalla autollamme. Ja kyllä, kyllä on mitattu että pöytälevy mahtuu kyytiin! ;)
.
Anna mun treenaa! Instagramissa ja Facebookissa sekä snäppää nimellä annankka
Vastaa