Brainstormingbrunssi

Voi olla, että Terhi ja Viivi otsikoivat omissa blogeissaan tekstin tyyliin ”Pääsiäisbrunssi” tai ”Kevätbrunssi”, koska juuri sellaisellehan myö oltiin kaikki lähtökohtaisesti kokoontumassa. Toisaalta – jos yhtäkkiä huomataan istuneemme vajaat viisi tuntia saman pöydän ääressä ja juoneemme koko talouden kahvit loppuun, puhuneemme about puhki meidän jokaisen elämät sekä kääntäneemme ainakin ajatuksen tasolla niitä ihan uuteen uskoon, niin tuota kohta koittavaa pyhää yhtään vähättelemättä tämä brunssi ansaitsee kyllä mielestäni arvoisensa nimen. Brainstormingbrunssi <3 Ja hei, kyllähän meidän tarjottavat värimaailmaltaan aika hyvin alkuperäisteemasta muistuttelivat ;)

Yksi eilisen kantavista ajatuksista oli ehdottomasti se, että ”jostain syystä olemme tulleet toistemme elämiin”. Sama asia, mikä pätee ainakin oman näkemykseni mukaan ihan kaikkiin ihmissuhteisiin – eivät ihmiset osu kohdallemme ihan vahingossa. Eilen tuosta teemasta vaan keskusteltiin ehkä maailman jokaiselta kantilta katsoen aina omasta jonkin ulkopuolisen asian merkillisyyteen asti. Myö kaikki kolme ollaan jotenkin niin samoilla leveleillä, että sitä yhteyttä on hankala edes pukea sanoiksi. Meillä jokaisella on ihan omat ja täysin toisistaan poikkeavat elämänkokemuksemme ja -tilanteemme, mutta se onkin miun mielestä just se rikkaus koska sellaisen erilaisuutemme kautta pystytään varmasti antamaan toisillemme ja saamaan toisiltamme ihan uskomattoman paljon.

Brainstormingbrunssin lisäksi nää on aina myös todella voimaannuttavia brunsseja, ja ihan oikeasti eilen mietin siinä pöydän ääressä että en olisi just silloin ollut mieluummin yhtään missään muualla. Sitä vaan niin tietää olevansa oikeiden ihmisten ympäröimänä, kun on kokonaisvaltaisesti hyvä olla. Kun voi puhua asioistaan luottamuksella, heittää ilmoille sellaisia unelmiaan, joista ehkä hieman varoo puhumasta joidenkin muiden seurassa. Kun ei tarvitse pelätä tulevansa ajatuksineen teilatuksi, vaan korkeintaan saa pientä palauttelua maan pinnalle ”Ootkos muuten ajatellut että tämän saman asianhan voisi toteuttaa näinkin?” -tyyliin. Tai mikä parempaa, kun reaktio on hymy tai positiivisesti pohdiskelemaan jäävä katse.

Totta kai meillä oli myös ihan superhyvät tarjoilut! Pöydästä löytyi muun muassa appelsiini-suklaa -raakakakkua, kookoksella ja mangolla terästetyt ”rahkakulhot” itsetehdyllä granolalla, maapähkinävoilla täytettyjä taateleita, hummusta, kvinoajauhoista valmistettua leipää, taatelikinuskia, hedelmiä… Itse tein tarjottavaksi mangoraakasuklaata, mustikkaproteiinipullakakkua (ok, lupaan yrittää keksiä tälle jonkin hieman simppelimmän nimen :D) ja mausteisia kesäkurpitsaranskalaisia. Niin ja sitten otin vastuun myös brunssipöytämme huumoripläjäyksestä valkuaispatukkani kanssa :D Hahah, ihan hyväähän se oli sekin etenkin tuon leivän päällä, mutta joo ainakin hetkellisesti taidettiin kaikki pohtia yhteen ääneen että kaikkea sitä…

Terhi ja Viivi laittavat varmasti noista omista herkuistaan reseptejä blogeihinsa (linkit tekstin alussa) kunhan ehtivät :) Mie oon vielä tuon eilisen päivän jälkeen ihan jossain muualla kuin reseptiikan maailmassa, joten miusta tuntuu että teen itse vaikka erilliset reseptipostauksensa ihan asap :) Sillä välin kannattaa käydä lukemassa meidän edellisistä brunsseista esimerkiksi täältä ja täältä :)

Koska päivä oli niin sydämellinen, niin heitänpä kuitenkin nyt jo vinkin näihin mangoraakasuklaisiin, koska mielestäni niissä oli aika kiva idea :)

Ensin soseutin yhden mangon blenderissä ja annostelin sitä suklaamuotteihin ihan reilun kerroksen. Sen jälkeen valutin päälle sulan suklaamassan (kaakaovoi+raakakaakaojauhe, lucumaa ja nestemäistä steviaa) sekä ripottelin pintaan eli käytännössä pohjaan vielä hieman sormisuolaa. Sitten pakkaseen ja tarjolle :) Kuten tiedätte, niin oon ihan armoton mangofani ja miusta se sopi suklaankin kanssa ihan ältsin hyvin! Ensi kerralla teen tosin niin, että laitan mangososeen sekaan hieman esimerkiksi sulatettua kookosmannaa tai kaakaovoita, jotta sose ei sula nopeammin kuin itse suklaa vaan pysyy paremmin kasassa :) Mutta taas hei näitä raakasuklaan hyviä puolia, että yrityksen ja erehdyksen kautta – ja silloinkin on todella vaikea mennä kokonaan pieleen! :D

 

Tiiättekö, kun jostain tilanteesta jää tosi levollinen olo, mutta samalla aivot käyvät tuhatta ja sataa? Kun on saanut viimein sanottua ääneen sellaisia asioita, joita on siihen asti pyöritellyt vain omassa mielessään? Kun tietää, että kaikki ratkeaa varmasti ja yleensä se vastaus ns. vain kävelee eteen, mutta toinen puoli siusta ei millään malttaisi pysyä pöksyissään vaan visioi jo ihan täyttä häkää? :D

Yhtä innostavaa lauantaita toivottelen nyt teille kaikille! Onks meitä miten monia tällaisia keväällä henkiin herääviä? Tai tänä viikonloppuna hyvällä porukalla brunsseilevia? :)

Anna mun treenaa!  Instagramissa ja Facebookissa

ps. Muistathan osallistua tähän huikeaan arvontaan, ja tuplata voittomahdollisuutesi tykkäämällä blogini Facebook-sivusta ja kommentoimalla tähän julkaisuun :)